Elämyksestä ikuinen muistijälki

Muistan vielä vuonna -56 tuli rokki, siit’ on ikuisuus…. lauletaan vanhassa hyvässä biisissä yhä vielä 2010-luvulla. Minäkin muistan monta tapahtumaa elämäni ja urani varrelta mutta yksi on ollut ylitse muiden yllätyksellisyydessä.

Olimme naisporukalla vierailulla eräässä hotellissa Hämeessä. Päivä oli sujunut mutkattomasti jo muutenkin ja meitä oli viihdytetty monin tavoin mutta tapahtuman kruunasi ehdottomasti ilta. Kyseinen hotelli satsasi paljon vieraiden viihtymiseen, oli mm. yksilöllisiä ja hyvin erilaisia huoneita, vastaanottotoiminta sujui mutkattomasti sekä henkilökunnan hyvä henki viritti mukavaan juhlatunnelmaan.

Valmistauduimme juhlallista illallista varten huoneissamme. Päälle paras ”juhlaklänninki”, silmiin kimalletta ja huuliin punaa sekä jalkaan tietty korkkarit. Hyvin valmistautuneina illalliselle kokoonnuimme ravintolasaliin, jossa meitä odotti illan emäntä. Nautittuamme kuplivat alkujuomat seurustelun lomassa siirryimme pöytään. Kattaus oli kaunis ja vuodenaikaan soinnutettu mutta aiheutti myös hiukan hämmennystä, koska pöydän ympärillä ei ollut lainkaan tuoleja.

Tuolien puuttuminen selvisi meille kuitenkin tuota pikaa kun emäntämme pyysi meitä kanssaan pöydän alle. Katsoimme toisiamme hetken kauhistuneina – miten voisimme mennä tuonne pöydän alle, juuri on puettu paras klänninki ja korkkarit. – Apua, mitä nyt?. Emäntämme näytti esimerkkiä: – näin helposti se vaan menee, ensin kontalleen ja siitä sitten mahalleen ja hups olette pöydän alla. Rohkeimmat seurasivat saman tien emännän esimerkkiä ja kun viimeinenkin rohkaisi mielensä, olimme kaikki pöydän alla. Siellä meille kerrottiin, että tarkoitus oli siis syödä illallinen takaperin ja kuten kaikissa hyvissä juhlissa, lopuksi juhlaväki löytää itsensä pöydän alta. Illallinen jatkui sitten ensin kahvilla ja avecilla, jälkiruoalla, pääruoalla ja lopuksi alkuruoalla. Ruoka oli valittu naisseurueelle sopivaksi annoskoko mukaan lukien.

Ilta oli mitä mukavin, kaikki olivat todella rentoja ja juttua riitti koko illallisen ajan. Illan emännän tavoite varmasti täyttyi tuottaa elämys.

Yksinkertaisuudessaan yksi hyvä ja toimiva elämys tapahtumassa riittää kantamaan pitkään. Sellaista elämystä on myös mukava jakaa eteenpäin ja se todellakin jättää ikuisen muistijäljen.

Marina Paulaharju

puheenjohtaja

Aito HSO ry